Anor Rána PB

"Olin totaalisen kyllästynyt katoileviin sukutauluihin ja tasottomiin hevosiin. Skurvashin myyntitopa oli kuin mikäkin taivaallinen ilmestys; pakko saada hevonen ja heti! Anor Rána PB saapui Cirioniin suurin odotuksin, täyttämään pettymyksen karvaan katkun."

Anor Rána PB on virtuaalihevonen, kuvat eivät liity mitenkään tietoihin
Kuvista kiitos Beate Langels, thank you!

Ei meriittejä

Historiikkia ja luonnekuvausta

Olin suorastaan kyrsiintynyt koko virtuaalimaailmaan. Sukutaulut katoilivat ties minne, vanhempien sijoituksia sai metsästää kissojen ja koirien kanssa, tietenkin tuloksetta. Liian moni hevosistani ärsytti minua aivan liikaa, ne eivät täyttäneet lainkaan laatuvaatimuksiani. Vaikka olin ärtynyt bittikoneiluun suunnattomasti, en voinut olla sivuttamatta Skurvashin myyntitopaa. Saksalaisten puoliveristen kasvattajalla on puolellaan montakin etua; Skurvashin hevosten sivut eivät häviä, lisäksi heidän hevosensa saavat lähes poikkeuksetta kivan kasan sijoituksia. Varsinkin ensimmäinen kohta viehätti minua sen verran, että myytäviin hevosiin oli pakko perehtyä tarkemmin. Tietenkin kävi niin dramaattisesti, että se oikea yksilö ponnahti suoraan silmiini. Isänä upea musta Crixus, emänä ihana Anor Londo. Koska molemmat vanhemmat olivat mustia, todennäköisyys pelkästään mustaan jälkeläiseen oli suuri. En suinkaan ostanut hevosta pelkän värin suhteen, sillä vanhemmissa viehätytti myös niiden potentiaalisuus esteille. Juuri estehannoverit ovat lähellä sydäntäni, joten en voinut olla lähettämättä Skurvashin omistajille säälittävän kuuloista ruinausmailia, alkaen tietenkin siitä, että haluan mustan hevosen. Jostain syystä kuitenkin viestini vakuutti, sillä upea tamma Anor Rána saapui meille Cirioniin seuraavana päivänä ison kuorma-auton kyydissä - tosin köytettynä tiukasti seinään potkuremmien kera.

  Tästä dramaattisesta visuaalisesta ensivaikutelmasta huolimatta Anor Rána eli yksinkertaisesti Ananas ei suinkaan ollut sormia napsiva hirviö, pikemminkin hellyyttä ja huomiota kärttäävä otus - tosin osaa tamma hankalakin olla. Innostuessaan Ananas saattaa potkia seiniä, nakerrella kaltereita tai muuten vain olla tuhma. Silti otus on yksi tallityöntekijöiden lempihevosista, Ananaksen kanssa kun on suorastaan nautinnollista viettää aikaa. Tamma ei hyöri tai pyöri hoidettaessa, ei edes pompi kolme jalkaa ilmassa kavioita otettaessa. Ainoa tämän otuksen pahe on energisyys, jonka Ananas on selvästi perinyt isältään. Tamma ei kenties ketjuihin köytettynä loiki sinne tänne, mutta taluttaessa saa pitää pintansa - muuten Ananas laukkaa jo jossain viidakon siimeksessä häntä tötteröllä! Ei tamman suupielissä silti tarvitse roikkua ketjunarun kanssa kuin henkensä pitimiksi, mutta suunnitelmallisuus on kuitenkin kaiken a ja o. Jos neidin tekemisiin ei keskity yhtään, se varmasti tyhjentää salaa hoitajansa taskut ja onnistuu jotenkin vielä irtaantumaan riimustaan salakavalasti. Myös satula ja suitset löytyvät välillä mystisesti karsinan nurkasta, vyö vielä kiinni kaiken lisäksi. Huomionkipeä otus kehittääkin helposti sijaistoimintaa huonojen tallitapojen muodossa.

  Laitumella nelistävä otus muistuttaa kaukaisesti kilpahevosta, niin vähäjärkiseltä Ananaksen kirmailu näyttää. Onneksi se ei sentään itse yhtään kiukuttele muille tammoille, mutta muihin törmäilevä ja mutaa toisten päälle roiskiva kammotus ei ole suinkaan ylimpänä arvohierarkiassa. Usein Ananas on keskellä ärtyneiden tammojen joukkotappelua, itse pääpahis tosin nopeasti hipsii taka-alalle. Tamma väistää muita niin kauan kuin tilaa riittää, se ei avoimeen tappeluun halua. Silti sosiaalinen hevonen innostuu muista nelijalkaisista paljon, varsinkin oreista! Ananas hirnuu kimeästi tallimme herrasmiehille (..), katsellen niiden perään pitkään kaihoisasti. Moiset haaveet unohtuvat kuitenkin ruoka-aikaan, rohmuksi kun Ananasta voisi haukkua. Moinen syöppö onkin helppo a(a)siakas eläinlääkärin ja kengittäjän vastaanotolla; ikäviltä tilanteilta vältytään länttäämällä eteen ämpärillinen kauroja. Autuaana ruokaansa mussuttava otus ei muista edes ryövätä ihmisten taskuja, voi harmi!

  Kentällä Ananas muistuttaa aivan isäänsä; myös tamma on reaktiivinen estepakkaus, jonka askellus pitkin nurmikkoa näyttää saumattomalta, suorastaan lennokkaalta. Varsinkin laukassa tamma hurmaa katsojat täysin, liikkuen tasapainoisesti kuolaimella läpi kaarteen. Vaikka Ananas liikkuu reippaasti eteen kuolainta nakertaen, sen ehdoton vahvuus esteradalla on kuuliaisuus. Tamma ei rynni kaarteita lyhyemmiksi, se kuuntelee pohkeita ja vieläpä ilman viiveitä. Ananas hyppää emänsä tavoin hyvällä ja kevyellä tyylillä, pudottaen harvoin puomeja. Sitä voisikin luonnehtia erinomaiseksi estehevoseksi, vielä kun laukka on helposti säädeltävissä. Ananasta ei tosin saa jättää edestä tyhjäksi, muuten se näyttää lähinnä hämillään olevalta murmelilta. Erikoisesteillä ja pitkillä pituusesteillä tamma sitä vastoin huokuu itseluottamusta, neiti kun leiskauttaa helposti ilman halki. Kuitenkin tätä notkeutta pitää hakea pitkien alkuverryttelyjen kautta, muuten Ananas muistuttaa kankeaa rautatankoa. Koulukiemuroiden parissa tamma alkujäykkyydestään huolimatta viihtyy, vaikka ei se mikään parkettien partaveitsi ole. Silti helposti kuolaimella kulkeva tamma on ratsuna nöyrä ja osaava, joten muutamien taivutuksien ja väistöjen tekeminen ei tuota ongelmaa, saati sitten laukanvaihdot.

  Maastossa Ananas on suorastaan mahtavaa seuraa! Sen kanssa voi ratsastaa niin laumassa kuin vain kaksistaan, tamma ei muita otuksia potki tai pure. Mitenkään läheisriippuvainen hermokirppukaan Ananas ei ole, siltä luonnistuvat niin villit kiitolaukat kuin rauhalliset köpöttelyt. Tämä tamma jos mikä ei muistuta hermostunutta kilpahevosta kahlatessaan pitkin lampea pärskien! Puita Ananas tosin välillä tuijottaa kysyvän näköisesti, ilmeisesti apinat herättävät melkoisesti mielenkiintoa. Muut viidakon neli tai viisijalkaiset otukset eivät herätä mielenkiintoa, Ananas vain laukkaa tyyneen rauhallisesti jättimäisen kuristajakobran ohitse. Edes hiekkarannalla räiskyvät aallot eivät saa kovahermoista otustamme hermostumaan, tamma lähinnä pomppii vedessä kuin mikäkin keskenkasvuinen varsa. Onneksi Ananas sentään maastoesteillä muistuttaa hevosta sutiessaan pitkin mutaa, tosin välillä hevonen kuolaa epäeettisesti vaikeiden sarjaesteiden kohdalla.

  Rautaisten hermojen rautanainen Ananas osaa rauhallisesti tepastella pitkin ramppia ja olla jopa nätisti osastossa kilpailuaamuna, mutta silti matkan pitkittyessä alkaa vaunusta kuulua armoton mesoaminen. Tamma potkii seiniä vimmatusti, yrittäen vielä jyrsiä tiensä vapauteen. Mitään parasta matkaseuraa Ananas ei siten ole, mutta kilpailupaikalla se osaa sentään käyttäytyä. Ohimenevät hevoset tosin herättävät uteliaan tamman huomion, otus kun yrittää nuuskutella kaikkia vastaantulijoita. Verryttelyssä ongelmalliseksi onkin koitunut toisinaan liiallinen hörhöily, jonka vuoksi Ananaksen selässä istuminen muistuttaa välillä villimustangilla ratsastusta. Radalla tämä päristelevä ja sisukas otus sitä vastoin kunnostautuu, astellen rinta rottingilla areenalle. Ananas näyttää todellakin huippuluokan estehevoselta laukatessaan lähes paikallaan, odottaen lähtökellon kilahdusta. Vauhdikas tamma tuntuu eläytyvän yleisön meluun täysin; se suorastaan nauttii kuullessaan tuhatpäisen yleisön taputukset.

Sukutaulu ja sukuselvitys

Kilpailukalenteri

Kilpailukalenteriin merkitään vain sijoitukset. Sijoituksia on yhteensä 52 kappaletta.

Valmennukset ja päiväkirja

20.03.2012 - Valmentajana Pihlaja - Taso 100 cm
"Koska olit taas ostanut uuden hevosen, pitihän minun tulla sitä valmentamaan. Otus näytti heti ensimmäisellä silmäyksellä vauhdikkaalta energiapakkaukselta, joka pomppisi jokaisen vastaan tulevan esteen yli korvat hörössä. Lumouduin katselemaan uralla talsivaa hevosta, pian tosin Diamonte potkaisi minut hereille. 'What the heck you're doing?' kivahti hän, Ananaksen ruohostaessa kentän laidalla. Ilman ratsastajaa. Komensin ratsastajan satulaan takaisin, sitten ohjasin heidän koulukiemuroiden pariin ja komensin harjoittelemaan kontrolliharjoituksia tiiviisti. Tunnin ensimmäinen puolituntinen menikin pelkästään sileällä hiomiseen, sitten mukaan otettiin kasa puomeja. Laitoin pitkälle sivulle neljä ristikkoa, yhden laukka-askeleen välillä. Sinun pitäisi ratsastaa suoraan, jotta pääsisit tarpeeksi keskelle. Ristikot eivät myöskään olleet mitään pikkupaskoja, vaan 70 cm korkeita. Ananas oli tietenkin niin tylsistyttävän hyvä, ettei se onnistunut möhlimään lainkaan. Tosin tehtävä oli melkoisen helppo. Korotin esteet metriin, tein viimeisestä okserin ja ensimmäisestä pystyn, kolmannesta trippelin ja toisesta lankun. Lisäksi ensimmäisen ja toisen esteen väliin ei mahtunut yhtään laukka-askelta, toisen ja kolmannen väliin mahtui kaksi ja kolmannen ja neljännen väliin yksi. Hieman kontrollia siis, vielä kun esteet olivat kaarevalla uralla! Ongelmia ei tälläkään kerralla - ikävä kyllä - esiintynyt, Ananas oli täydellisen hevosen esikuva loikkiessaan esteitä kevyesti. Tosin sinä voisit olla hieman enemmän läsnä pitämällä paremmin pohkeet kiinni ja kantapäät alhaalla."